Näytteiden tulkinta

Kysymys:

Asunnostamme otettiin asiantuntijan toimesta näytteitä, voisitteko tulkita vastaukset?

Vastaus:

Tulosten tulkinta pitäisi ehdottomasti pyytää ko. näytteenottajalta! Mielestäni on arveluttavaa lähteä tulkitsemaan sellaisia tuloksia, joita ei itse ole ollut ottamassa tai ei ole edes käynyt paikan päällä! Pelkkien mikrobitulosten (ei ainakaan ko. tulosten) perusteella ei voida sanoa, onko tiloissa mikrobivaurioita vaan sen selvittäminen vaatii myös rakennusteknistä selvitystä. Itse asiassa sama koskee VOC-tulosten tulkintaa, sillä minulla ei ole tietoa siitä millaisia materiaaleja kohteessa on, millaiset olosuhteet olivat, kun näytettä otettiin ja oliko asiakkaalle kerrottu ennen näytteenottoa, että esim. pesu- ja puhdistusaineiden käyttöä ennen mittauksia tulisi välttää, millainen ilmanvaihto ko. asunnossa on, jne.   

Jotain yleistä mikrobi- ja VOC-yhdisteiden tulosten tulkinnasta kuitenkin: 

1. Tulosten tulkintaa todellakin vaikeuttaa se, ettei maanpinta ole ollut jäässä näytteenottoajankohtana. Erityisesti loppusyksystä ulkoilmassa on runsaasti mikrobi-itiöitä (mikä oli nähtävissä näytteiden tuloksissakin), jotka kulkeutuvat ilmanvaihdon mukana sisätiloihin. Kyseiset sisäilman mikrobipitoisuudet olivat pienempiä kuin ulkoilmasta mitatut, joten tilanteen voinee tulkita tavanomaiseksi. Näytteissä oli Streptomycestä ja Botrytista, jotka sisäilmassa esiintyessään ovat viitteitä kosteusvaurioista, mutta ovat myös tyypillisiä maaperän mikrobeja, joten mikrobien lähde voi hyvin olla ulkoilmasta peräisin. Wallemia on kosteusvaurioindikaattorilaji, joka viihtyy suhteellisen kuivissa olosuhteissa. Wallemiaa oli näytteissä niukasti, toisaalta vaikka rakenteissa olisi pahojakin mikrobivaurioita, ei sisäilman mikrobipitoisuudet välttämättä ole suuria. Eli kosteusvaurioiden tutkimiseksi vaaditaan havaintoja myös paikan päältä. 

2. Sisäilmassa esiintyvistä VOC-yhdisteistä vain harvoille on olemassa raja-arvoja, joten olemassa olevien raja-arvojen lisäksi joudutaan käyttämään laboratorion omia normaaliksi tai epänormaaliksi todettuja arvoja. Tässä muutamia tulkintoja: Jos yksittäisen yhdisteen pitoisuus ylittää 10 % näytteen kokonaispitoisuudesta, sitä pidetään epätavanomaisena. Tavallisesti pitoisuudet ovat alle 5 ug/m3 ja harvoin yksittäisen yhdisteen pitoisuus ylittää 50 ug/m3. Työterveyslaitoksen ja TEKES:n tutkimuksessa Tuottava toimisto 2005 –hankkeessa tehtyjen VOC-tutkimusten mukaan yksittäisen yhdisteen pitoisuus normaaliolosuhteissa on alle 10 ug/m3 . Näihin arvoihin peilaten ja omaan kokemukseen perustuen sisäilmasta mitatut etikkahappopitoisuudet olivat kohonneita. Karboksyylihappojen, erityisesti etikkahapon lähteitä voivat olla mm. märkä puu, erilaiset pesu- ja puhdistusaineet, lastulevy, liimat, linoleum. Kohonneet pitoisuudet etikkahappoa voivat aiheuttaa tunkkaista, pistävää hajua sisäilmassa. Kosteuden ja lämpötilan vaikutuksesta materiaalien päästöt sisäilmaan voivat lisääntyä. Myös di-isobutyyliftalaattipitoisuudet olivat yllättävän korkeita. Tavanomaisimmin ftalaattipitoisuudet sisäilmassa ovat nanogammoja, harvemmin mikrogrammoja, kuten tässä tapauksessa. Jos asunnossa oli todellakin mittaushetkellä uudet sohvat, joissa muovikääret, on mahdollista että ftalaatit ovat niistä peräisin. KO. ftalaattia on käytetty myös mm. maaleissa, liimoissa, painomusteissa ja kosmeettisissa tuotteissa. Ftalaattien terveysvaikutuksista on tällä hetkellä vielä vähän tietoa, mutta ne voivat aiheuttaa esimerkiksi ihon ja silmien ärsytysoireita. 

3. Ja vielä MVOC:sta. Ko. yhdisteitä muodostuu mikrobien aineenvaihdunnantuotteina, mutta myös jotkut rakennusmateriaalit voivat tuottaa kyseisiä yhdisteitä sisäilmaan. Eli paljon enempää kuin mitä analyysivastauksissa on sanottu, en minäkään voi asiasta kommentoida, koska en ole käynyt paikan päällä. Eli tarvitaan kokonaisnäkemystä kohteesta. 

4. Hajusta vielä, mätä haju voi viitata ammoniakkipitoisen tasoitteen hajoamiseen kosteuden vaikutuksesta. Onko tuulikaapin lattiassa käytetty sellaista?  Entä viemärivuodon mahdollisuus? 

5. Sokkelin puhaltimesta. Tarkoittaako tämä, että alapohja on alipaineistettu asuintiloihin nähden? Asia hyvä, jos niin on. Suosittelen kuitenkin varmistamaan, ettei sokkelin tuulettamisen yhteydessä pääsee kulkeutumaan alapohjan kautta korvausilmaa sisätiloihin, jolloin myös siellä olevat epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan.   

6. Ellette saa mielestänne riittävää selvitystä edellä mainittujen mittausten tekijältä, suosittelen kääntymistä kosteusvaurioihin perehtyneen rakennusalan ammattilaisen tai rakennusterveysasiantuntija –koulutuksen saaneen henkilön puoleen (luettelo sertifioinnin saaneista henkilöistä löytyy Eurofins Expert Services sivustolta ).