Menu
P

Korjausavustuslaki uudistui 2006

Terveyshaitan perusteella maksettavan korjausavustuksen enimmäismäärä nousi helmikuun alussa 40 prosentista 70 prosenttiin. Samalla avustuksen piiriä laajennettiin uudisrakennuksiin silloin, kun vakavan terveyshaitan takia korjauskelvottomaksi todettu rakennus joudutaan purkamaan. Sen sijaan uusi laki ei tuonut periaatteellista muutosta pienten asunto-osakeyhtiöiden eikä myyjän asemaan.
     
Vaikka terveyshaitta-avustuksiin tänä vuonna varattu määräraha, kaksi miljoonaa euroa, jäi kolmannekseen arvioidusta tarpeesta, oli korjausavustuslain muutos merkittävä työvoitto asumisterveyden eteen vuosia työtä tehneille. Kotitalouksien mahdollisuudet selviytyä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamista korjauksista paranivat, kun avustuksen enimmäismäärä kasvoi ja avustuksen piiriin kuuluvien joukko laajeni. 

    Avustuskriteerit täyttyvät silloin, kun ruokakunnan vakituisessa asunnossa on laaja terveyshaitta kosteus- ja homevaurion tai jonkin muun asumisterveyttä vaarantavan syyn vuoksi, ja perhe on sen takia ajautunut syviin taloudellisiin vaikeuksiin.

     Ylitarkastaja Marja Kostiainen Valtion asuntorahastosta kertoo, että yhtenä tärkeimmistä saavutuksista uudessa laissa voidaan pitää sitä, että kaikkein toivottomimmissa tapauksissa ei tarvitse enää lähteä väkisin korjaamaan kiinteistöä, vaan korjauskelvottoman, so. purkutuomion saaneen kohteen omistajalla on lain mukaan olemassa ainakin periaatteellinen mahdollisuus saada avustusta uuden talon rakentamiseen tai hankintaan. Aiemmin nämä tapaukset jäivät kokonaan lain ulkopuolelle.

     Uudesta laista poistui myös vaatimus, että avustuksen saajan on pitänyt omistaa kohde vähintään kolme vuotta. Olennaista avustuksen myöntämisessä on, että vaurio on syntynyt hakijasta riippumattomista syistä eikä se ole ollut tiedossa ostohetkellä ja, että myyjän vastuut on selvitetty.


Pienet yhtiöt saatava avustuksen piiriin

Pieniä asunto-osakeyhtiöitä, joissa korjauskustannukset voivat nousta osakkeenomistajaa kohden kohtuuttoman suuriksi, toivottiin turhaan korjausavustuksen piiriin.
     - Muutaman huoneiston asunto-osakeyhtiöissä osakkeenomistajat ovat kosteus- ja homevaurioiden kanssa monesti yhtä vaikeassa tilanteessa kuin omakotitalon omistajatkin. Heidän pitäisi yhdenvertaisuuden periaatteen mukaan saada avustusta omaan korjausosuuteensa silloin, kun yksittäiselle osakkaalle lankeavat kustannukset muodostuvat kohtuuttomiksi jopa yhtiövastikeperusteisissa maksuissa, sanoo Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö.

     Korjausavustusjärjestelmän tarkastelussa olisi Rämön mielestä otettava huomioon erityisesti nuoret, ensiasunnon hankkijat, lapsiperheet ja yksinhuoltajat, koska markkinoiden paineet kohdistuvat nimenomaan nuoriin vasta perheen perustaneisiin aikuisiin, joilla on vielä vähän kokemusta ja tietoa asuntokaupoista tai ylipäätään rakentamisesta ja vastuista.


Myyjän heikko asema

Vaikka korjausavustusjärjestelmän kehittämistä talvella 2002-2003 selvittänyt kahden naisen työryhmä esitti, että myös myyjä voisi tietyissä tapauksissa saada terveyshaitta-avustusta, uusi laki ei tuonut muutosta myyjän asemaan. Avustusta voidaan edelleenkin myöntää vain kiinteistöä vakituisena asuntonaan käyttävälle omistajalle. Kiinteistön on siis ensin palauduttava myyjälle ja hänen on myös palattava asumaan sinne ennen kuin hän voi saada korjausavustusta.

     Vilpittömän myyjän asema etenkin kuntotarkastuksissa silloin, kun ne tehdään puutteellisesti tai jopa tarkoitushakuisesti, on yhtä hankala kuin ostajankin. Myyjän kannalta ongelmallinen tilanne on myös silloin, kun myyjä on ostanut uuden asunnon tai maksanut saamallaan kauppahinnalla velkojaan siinä määrin, että asuu nykyisin vuokralla. Tällöin mittavat korvausvaateet saattavat johtaa myyjän kestämättömään tilanteeseen.
 
   - Myyjän mahdollisuus avustukseen vähentäisi ainakin osittain tarvetta raskaisiin oikeudenkäyntiprosesseihin suurine kuluineen, sanoo toisena selvitysmiehenä toiminut Marja Kostiainen.

     Osa korjaajista on jättänyt hakematta valtion avustusta, koska he pelkäävät sitä seuraavaa viiden vuoden myyntikieltoa. Marja Kostiainen sanoo, ettei kielto ole ehdoton silloin, kun perheen tilanne muuttuu olennaisesti esimerkiksi avioeron tai työn vuoksi paikkakunnalta muuton takia.

   - Tällöin arvioidaan tapauksittain, onko takaisinperintään perusteita. Harkinnassa otetaan huomioon perheen kokonaistilanne niin, ettei avustuksensaaja joudu taloudellisiin vaikeuksiin takaisinperinnän vuoksi.
       Korjausavustuksen myöntämiskriteereitä on moitittu liian tiukoiksi, minkä vuoksi väliin putoaa paljon avun tarpeessa olevia. 

     -  Yhteiskunnan kannalta on olennaista, että avustuksen saajat ovat todella myös sen tarpeessa. Toisaalta avustusohjeissa painotetaan suunnittelun merkitystä, mikä näyttää aika usein olevan vaikea asia. Valitettavan moni tuntuu pitävän suunnittelua hukkaan heitettynä rahana silloin, kun osaa itsekin tehdä, Marja Kostiainen perustelee.


Korkeasuhdanne ei auta korjaajaa

Epävarmuutta korjausavustusjärjestelmän kehittämiseen toi valtioneuvoston kehysriihessään  tekemä ehdotus 20 miljoonaan euron korjausavustusmäärärahojen leikkauksesta ensi vuoden budjettiin. Se on lähes kolmekymmentä prosenttia tälle vuodelle varatusta 70 miljoonan euron määrärahasta. Valtioneuvosto perusteli leikkausta sillä, että rakentaminen vetää nyt muutenkin.

     Asian tarkastelu vain elinkeinoelämän tai työllisyyden näkökulmasta ei tyydytä Hannele Rämöä. - Syvässä taloudellisessa kriisissä hometalonsa kanssa painivien kansalaisten näkökulmasta rakentamisen korkeasuhdanne tietää kuitenkin vain entistä korkeampia työvoima- ja materiaalikustannuksia eli toisin kuin valtioneuvosto tuntuu ajattelevan, korkeampia kokonaiskustannuksia ja entistä huonompia mahdollisuuksia korjausten toteuttamiseen,  hän  huomauttaa.

     - Uhkana on myös, että korjausavustusmäärärahojen vähetessä valtioneuvosto voi rajata käyttösuunnitelmallaan juuri vakavimman terveyshaitan kohteeksi joutuneiden perheiden korjausavustuksia, mikä syventäisi edelleen heidän ahdinkoaan.