Menu
P

Kylpyhuoneen monikäyttö asettaa rakenteille ja käyttäjälle vaatimuksia


Katsellessamme omaa kylpyhuonettamme huomaamme sen todennäköisesti olevan varsinainen monitoimitila, jota käytetään alkuperäisen tarkoituksensa lisäksi myös muuhun. Siellä peseydytään, säilytetään, pestään ja kuivataan pyykkiä eli se toimii usein myös kodinhoitohuoneena. Tilaan kohdistuu suuri kosteusrasitus.

Parhaimmillaan tila on suunniteltu ja toteutettu niin, että edellä mainitut toiminnot onnistuvat rasittamatta rakenteita. Pyykkiä voidaan käsitellä kylpyhuoneessa, jos se on suunniteltu hyvin,  mutta parhaiten pyykkiä voidaan tietenkin pestä ja käsitellä pesutuvassa. Pyykki olisi hyvä kuivata joko kuivausrummussa tai pyykin kuivatukseen tarkoitetussa tilassa. Tämä sekä vähentää kosteusrasitusta että pölyä kylpyhuoneessa. On myös muistettava, että kuivausrumpua ei saa liittää yhteiskanavajärjestelmään kerros- ja rivitaloissa.

Pahimmillaan kylpyhuonetilan suunnittelussa ja rakenteissa on vikoja, ilmanvaihto on puutteellinen eikä lattiakaivoja ja hajulukkoja ole puhdistettu riittävän usein.

Kiinnitä kylpyhuoneessasi huomiota seuraaviin seikkoihin:

- Kun olet suihkussa, höyrystyvätkö peilit umpeen, kestääkö peilien avautuminen kauan?
- Onko tila kostean tuntuinen, tiivistyykö vesi kattoon?
-        Onko kylpyhuoneessasi tunkkainen haju?  Tunkkainen haju voi kieliä rakennuksessa   
olevasta kosteusvauriosta.

Mikäli huomaat yllämainittuja ongelmia, on syytä ottaa yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään tai omakotitalossa tutkia, mistä on kysymys.


Näin hoidat kylpyhuonetta

Käyttäjän tulee huolehtia siitä, että kylpyhuoneesta pidetään huolta ja siellä toimitaan oikein.
 
- Jos poistoilma on säädettävissä, säädä se suihkun ajaksi ja joksikin aikaa suihkun jälkeen suurimmalle teholle.
- Hyvä tuuletus on pesutiloissa tärkeää (korvausilma, poistoilma).
- Pyyhi lattia aina suihkun jälkeen esim. kumilastalla.
- Mikäli sauna on kylpyhuoneen yhteydessä, saunan tulee olla viimeisen saunojan jälkeen päällä noin puolisen tuntia kylpyhuoneen kuivumisen tehostamiseksi.
- Muista huolehtia lattiakaivojen ja hajulukkojen säännöllisestä puhdistamisesta, se kuuluu asukkaan velvollisuuksiin.
- Puhdista myös ilmanvaihtoventtiilit säännöllisesti.
- Tarkista, että muovimatot ja tapetit ovat tiivisti kiinni alustassaan tai ettei kaakeleissa ja saumoissa ole halkeamia.
   

Kun suunnittelet uutta tai  korjaat vanhaa

Listaa ne asiat, jotka haluat ja myös ne, joita et halua uuteen kylpyhuoneeseesi, käytä suunnitteluun aikaa. Käytä alan ammattilaista sekä suunnittelussa että rakentamisessa virheiden välttämiseksi.
Huomioi perheen koko ja tarpeet, arkirutiinit ja jo mahdollisesti ilmenneet ongelmat.
Mieti, miten voi helpottaa arjen töitä,  peseytymistä ja pesutilojen puhtaanapitoa (esim. pintamateriaalit). Eriytä vaatehuolto, varaa sopiva tila pesukoneelle ja ainakin  kuivausrummulle, etsi ratkaisu pyykin asianmukaiselle kuivatukselle.
Lattian kallistukset on suunniteltava ja rakennettava niin, että vesi ei jää seisomaan lattialle. Ilmanvaihto tulisi suunnitella riittäväksi, jotta ilman laatu olisi hyvä ja kosteushaitoilta vältyttäisiin (seinäpintojen ja koneiden kostuminen, peilin huurtuminen jne.).

Seuraaviin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota:
- Toimiva ja riittävä tuuletus (kylmän ilman virtaus ulkoa sisälle estettävä).
- Ikkuna kylpyhuoneessa parantaa tuuletusmahdollisuutta ja antaa luonnonvaloa.
- Tilan ilma ei saa tulla liian kosteaksi niin, että peilin, kalusteiden, ikkunan ja seinien pinnat hikoilevat.

Järjestä riittävä tuuletus ja mielellään - energian käyttö huomioiden - siten, että sitä voi tehostaa hetkellisesti suihkun aikana ja joksikin aikaan sen jälkeen.
Uuden maankäyttö-  ja rakennuslain mukaan korjausrakentaminen on luvanvaraista toimintaa.
Korjausrakentamisessakin on otettava huomioon rakennusmääräyskokoelman C2:n määräykset.
Asumisterveysliitto AsTe ry on kehittänyt ”Märkätilatarkastuskortin”. Märkätilatarkastuskortti soveltuu korjaus- ja uudisrakentamiseen tarkastusohjeeksi, toimien samalla myös osana kuluttajansuojaa. Märkätilatarkastuskortissa on pyritty kehittämään menettelymalli, joka turvaisi ainakin jossakin määrin nykykäytäntöä paremman tason.