Menu
P

Homeloukusta terveeseen kotiin

Homeloukkuprojekti osoitti, että oikein ja oikea-aikaisesti suunnattu neuvonta, asiantuntijatoimintojen koordinointi ja kiinteistöjen perusteellinen korjaaminen on kannattavaa kaikilla mittareilla arvioituna. Asteen ja Helin yhteistyönä toteuttama kaksivuotinen projekti toimi kanavana homeloukkuun jääneille ja varmisti, että tarvittavat resurssit asiakkaiden auttamiseksi löydettiin, kohdennettiin oikein ja että ne olivat riittäviä.

Projektissa tavoiteltiin alun perin 20-30 korjauskohdetta. Määrä ylittyi reilusti, sillä pilottiasiakkaita kertyi yhteensä 55, joista korjauskustannusarvio tehtiin 29 asiakkaalle. Vuoden 2005 loppuun mennessä oli korjattu neljätoista kohdetta.

Korjauskelvottomiksi osoittautui kuusi kohdetta, joista neljä rakennusta jouduttiin niiden heikon kunnon vuoksi purkamaan. Kahdessa tapauksessa Valtion asuntorahasto ei myöntänyt lainkaan korjausavustusta. Hylkäyksen perusteena oli muun muassa hakijan hyvä taloudellinen asema. Muissa kohteissa oli vuoden 2005 lopussa meneillään työsuunnittelua tai korjaustoimintaa.

Myös arvioidut korjauskustannukset ylittyivät ja olivat keskimäärin 53 300 euroa kotitaloutta kohden. Pilottiperheissä oli keskimäärin 3,7 henkilöä. Muutama kotitalous jätti lopulta hakematta korjausavustusta pelätessään korjausta seuraavaa viiden vuoden myyntikieltoa.

Projektin tuloksia arvioitaessa voitiin todeta, että asiakkaille ja yhteiskunnalle syntyneet säästöt olivat huomattavat. Säästöjä syntyi toteutumatta jääneissä terveys- ja oikeudenkäyntikuluissa sekä evakkoasumisen kustannuksissa. Asukkaat säästyivät merkittäviltä terveyshaitoilta, kun heidän mikrobialtistuksensa voitiin pysäyttää ajoissa.

Tapauksissa, joissa raskaat ja kalliit selvittelyvaiheet ja tuomioistuinkäsittelyt jäivät pois, säästyneet rahat voitiin käyttää varsinaisen ongelman poistamiseen. Kun korjaustoimiin päästiin keskitetysti ja ajoissa, voitiin myös evakkoasumisen kustannuksia rajata huomattavasti. Tukea saaneet asiakkaat kykenivät myös itse vaikuttamaan asiansa hoitoon, mikä paransi heidän hyvinvointiaan sekä vahvisti heidän uskoaan yhteiskuntaan.

Asumisterveysliitto Aste ry:n toiminnanjohtaja Hannele Rämö pitääkin projektin suurimpana vahvuutena asiakkaiden saamaa välitöntä ja konkreettista apua. - Yhteistyön tulokset jäävät vaikuttamaan suoraan kentälle, juuri sinne missä hätä on suurin.
 

AsteInfosta asiantuntijat kattavasti

Jo ennen homeloukkuprojektin aloittamista oli eri Asumisterveysliiton selvityksissä todettu, että Suomesta puuttuu toimiva ja kattava tukijärjestelmä, joka auttaisi yksilöitä ja perheitä silloin, kun he ovat joutuneet ylipääsemättömään tilanteeseen asumisterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi.

Homeloukkuun joutuneiden kotitalouksien löytäminen ja tunnistaminen ei tuottanut vaikeuksia, sillä Aste ry:n kymmenvuotinen toimintahistoria on osoittanut, että ne asumisterveyteen liittyvät ongelmat, jotka eivät ole ratkenneet tavanomaisin keinoin, siilautuvat lopulta Aste ry:n selvitettäviksi.

- Asumisterveysliittoon otetaan yhteyttä monesti vasta silloin, kun kaikki muut kanavat ja keinot on jo koeteltu eikä ongelmasta näytä olevan minkäänlaista ulospääsyä, Hannele Rämö kertoo.

Aste perusti heti projektin alussa valtakunnallisen AsteInfo-puhelinpalvelun, josta asiakkaat saavat keskitetysti tietoa kaikista alueensa asiantuntijoista ja toimijoista sekä käytettävissä olevista tukimuodoista. Palvelu on myös viranomaisten ja muiden Asteen yhteistyökumppaneiden käytettävissä.
 

Kokonaisvaltaista apua homeongelmaan

Homeloukkuprojekti toteutettiin järjestöjen välisenä yhteistyönä. Yhteistyökumppaneina olivat Hengitysliitto Heli ry:n korjausneuvojat viidessä eri puolilla maata sijaitsevassa aluekeskuksessa sekä muutama yritys, joilla on osaamista asumisterveydellisissä asioissa.

Asteen asumisterveysneuvojat tunnistavat asiakkaistaan taloudet, joita on mahdollista auttaa homeloukkuprojektin kautta. Liitossa tutustuttiin perheiden elinolosuhteisiin ja selvitettiin asumisterveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä sekä asiakkaan avustuskelpoisuutta yhdessä hänen kanssaan. Lisäksi asiakkaita avustettiin vastuiden selvittelyssä, asiakirjojen hankinnassa sekä korjausavustushakemuksen laatimisessa Valtion asuntorahastolle.

Helin korjausneuvojat laativat korjaussuunnitelman ja kustannusarvion sekä tekivät määrälaskennan ja yksikköhintaluettelon. He avustivat mahdollisuuksien mukaan tarjousten sekä hankintojen kilpailuttamisessa ja valvoivat yhdessä Aste ry:n kanssa korjaustöiden toteuttamista. Korjaustöiden päätyttyä Aste ry:n asiantuntijat opastivat asiakkaita kustannusselvitysten tekemisessä avustuksen maksatusta varten.

- Kaiken tämän ohella on tärkeää tukea asiakkaita arjesta selviytymisessä ylläpitämällä vertaistukiryhmiä ja järjestämällä teemalomia, kertoo Hannele Rämö.

Yritysten kiinnostus vähäistä

Yritysten tuki korjauskohteille jäi toistaiseksi vähäiseksi. Hengitysliitto lähestyi yrityksiä kirjeellä, mutta se on tuottanut konkreettisen sopimuksen vain Rautakesko Oy:n kanssa. Sopimusta on jatkettu keväällä 2006. Sopimuksen perusteella Rautakeskon paikalliset yrittäjät ovat toimittaneet
veloituksetta rakennustarvikkeita muutamiin projektikohteisiin perustuen Helin neuvojien tekemiin korjaussuunnitelmiin.

Helin korjausneuvonnan päällikön Juhani Pirisen kokemuksen perusteella yrityksistä löytyisi enemmänkin hyvää tahtoa, mutta asian markkinoiminen niille vaatisi nykyistä huomattavasti enemmän työtä.
- Järjestöjen nykyresursseilla se on kuitenkin mahdotonta, koska kaikki voimavarat menevät homeloukkuun joutuneiden auttamiseen.

Pirisen mukaan korjaussuunnittelun ja -rakentamisen tuotteistaminen yrityksille kannattavaksi liiketoiminnaksi edellyttäisi, että valtiovalta tai joku muu taho pystyisi takaamaan yritysten luottotappiot hankkeissa.

- Homeloukkuun joutuneiden taloudellinen tilanne on usein katastrofaalinen ja jollei Valtion asuntorahastosta tule myönteistä korjausavustuspäätöstä, jäävät palkkiot korjaussuunnittelusta saamatta. Yritykset eivät tällaista riskiä voi ottaa, ja siksi niitä on vaikea saada kiinnostumaan homeloukkukohteista.

Pirinen muistuttaa, että kosteus- ja homevaurioiden korjaussuunnittelu vaatii myös sellaista erityistä osaamista ja huolellisuutta, jota yrityksiltä monesti puuttuu. Pitäähän hometalosta tehdä allergiatalo yliherkistyneille ihmisille. Hänen mukaansa järjestöjen pitäisikin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan kouluttamaan yritysten henkilökuntaa kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen liittyvissä erityisvaatimuksissa, jotta edes maksukykyiset hometalon omistajat saisivat ammattitaitoista kaupallista palvelua.
 

Onnenonkijoita vähän

Aste ry sai kaksivuotiseen projektiin ja sitä edeltäneeseen vuoden esiselvityshankkeeseen Raha-automaattiyhdistykseltä yhteensä 170 000 euroa. Raha-automaattiyhdistys osoitti varoja myös Hengitysliiton korjausneuvontatoimintaan kolmen vuoden projektia varten.

Hannele Rämö kertoo, että järjestelmän väärinkäytösyrityksiin kiinnitettiin hankkeen pilottiluonteen vuoksi erityistä huomiota. - Tiukka valvonta osoitti, että vilpillisellä mielellä liikkeellä olevien määrä on todellisuudessa hyvin vähäinen.

Vaikka Hannele Rämöllä on yli kymmenen vuoden kokemus asumisterveysongelmista, projektin työläys yllätti hänet silti. - Projekti imi pienen Asumisterveysliiton energian kahdeksi vuodeksi niin, että sitä jouduttiin toteuttamaan osittain jopa muun toiminnan kustannuksella.

- Projektin aikana selvisi karulla tavalla, kuinka vaikeaa on sitouttaa ihmisiä uuteen asiaan niin julkishallinnossa kuin yrityksissäkin. Monenlaiset helppoja näyttöjä etsivät vapaamatkustajat yrittivät parhaansa mukaan saada lusikkansa tähänkin soppaan.

Rämö sanoo, että tappioksi on luettava myös ne homeloukkuun joutuneet, jotka eivät selviä kohtaamastaan onnettomuudesta, vaan jäävät vuosiksi, jotkut loppuelämäkseen, pyörimään kehää ongelmansa kanssa.

- Koukkuun jäänyt saattaa etsiä ryhmästä vain tukea ja hyväksyntää omalle pahalle ololleen sen sijaan, että ryhtyisi muiden esimerkistä ja kannustamana kohentamaan omaa tilannettaan. Tällöin vertaistukitoiminnan rooli korostuu ja sen järjestäjältä edellytetään erityisen vahvaa asiantuntemusta.

Vaikka projekti poiki käytännössä koetellun toimintamallin homeloukkuun joutuneiden auttamiseksi, jäi Aladdinin taikalamppu vielä kehittämättä.

- Avustusjärjestelmän ulkopuolelle tipahtavat vaikeimpaan tilanteeseen ajautuneet, kaikkein pienituloisimmat ja pääsääntöisesti monilapsiset perheet ovat suuri haaste yhteiskunnalle, sanoo Rämö.

- Nämä erityisryhmät tarvitsevat aivan oman järjestelmänsä, jonka tulisi perustua kuntien eri toimialojen tiiviiseen yhteistyöhön. Takuu-Säätiöllä olisi tässä iso tehtävä omarahoitusosuuden takauksien järjestäjänä.

Homeloukkuprojekti 2004-2005:

- 55 kohdetta, kaikki omakotitaloja
- 29 korjauskustannusarviota
- 14 korjattua kohdetta
- 6 korjauskelvotonta kohdetta
- 4 purettua kohdetta
- 2 hylättyä avustushakemusta
- korjauskustannukset keskimäärin 53 300 euroa
- ruokakunnan koko keskimäärin 3,7 henkeä

Lue digitaalinen versio raportista...