Menu
P

Vanhantalon haju – mummolanhaju vaiko sittenkin tetrakloorianisoli

Kevään tullen moni tekee lomasuunnitelmia. Usein lomaa halutaan viettää rentoutumalla vapaa-ajanasuntoa nikkaroiden. Loma-asuntojen rakennusterveys- tai homeongelmista ei ole juurikaan syntynyt keskustelua julkisuudessa siinä laajuudessa, kuin julkisista rakennuksista ja rivi- ja omakotikiinteistöistä. 

Loma-asuntojen kauppaan eivät kuntotutkimukset ja kuntotarkastukset ole yleistyneet – lieneekö niillä mitään turvaa saisikaan. Kesämökkien rakennusterveysongelmat ovat kuitenkin yhtä merkittäviä, kuin muussakin rakennuskannassa.

Puhelinpalveluumme tulee loma-asukkailta myös avunpyyntöjä. Usein on kyse mökissä havaitusta voimakkaasta hajusta.  Haju koetaan tunkkaisena, vaatteisiin tarttuvana ja yhteisenä nimittäjänä on hajun epämiellyttävyys. Tetrakloorianisoli nimiyhdistelmänä ei avaudu lukijalle mitenkään.

Kuitenkin tämä yhdiste on läsnä ja melkoinen riesa monen vanhemman omakotirakennuksen ja kylmillään pidettävän loma-asunnon omistajan arjessa. Tätä yhdistettä tavataan myös vanhoista sahanpurueristeisistä päiväkodeista.

Edellä kuvattu yhdiste syntyy (kun on käytetty sinistymisenestoon tarkoitettuja tuotteita)  pentakloorifenolista mikrobiologisessa hajotusprosessissa, mutta ilmeisesti sitä syntyy myös muuten mikrobien/homeen tuottamana.  Hajukynnys yhdisteelle on erittäin matala, joka tarkoittaa sitä, että se haistetaan hyvin pieninä pitoisuuksina ja aistitaan tunkkaisena hajuna.  Haju tarttuu hyvin helposti puuhun materiaalina, vaikka muuten puulla ei ole sen syntymisen kanssa mitään tekemistä.

Yhdisteen haju tarttuu tiukasti kaikkeen huoneistossa säilytettävään irtaimistoon kuten mm. huonekaluihin, koriste-esineisiin ja tekstiileihin. Haju tarttuu myös ihoon ja hiuksiin sekä lemmikkieläinten turkkiin lemuten ikävällä tavalla.

Ainetta on tutkittu ja mitattu paljon viinistä ja viinipullojen korkeista. Jos viinipullon korkki vuotaa, viinissä on tätä ainetta ja siitä tulee osittain se vieras haju ja maku viiniin. Todennäköistä on, että hajuvirheellistä viiniä ei kukaan nauti. Rakennuksesta mummolan hajun poistaminen on suurin ongelma.  Usein koko rakennus tavaroineen joudutaan hävittämään. Ihmiset ovat lähettäneet näytteitään minulle ja olen voinut verrata näytteen sisältämää hajua laboratorionäytepullossani olevaan hajuun.

Yhdisteen terveysvaikutuksia ihmiseen ei ole tutkittu.  Eli sen aiheuttamaa terveyshaittaa ei mitenkään voi arvioida, mutta tuo hajuhaitta on riittävä haitta jo itsessäänkin. Rakenteissa oleville haitta-aineille ei ole olemassa kattavia ohjearvoja. Rakennusmateriaalien tutkiminen olisi kuitenkin aiheellista. Tulevaisuudessa on ensin arvioitava, miten tuote käyttäytyy elinkaarensa loppupäässä ja vasta sen jälkeen käyttää rakentamisessa.  

 

Hannele Rämö, rkm,

AsTe ry:n toiminnanjohtaja

VTT:n sertifioima rakennusterveysasiantuntija