Menu
P

Otsonaattoreita ei saa markkinoida sisäilman puhdistamiseen terveysväittämin

Otsonaattoreita ei tule käyttää sisäilman puhdistamiseen asunnoissa ja julkisissa tiloissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa. Laitteita ei saa myöskään markkinoida viittaamalla otsonin tuottamiin terveysvaikutuksiin, toteaa sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lausunnossaan otsonaattoreiden epäasiallisesta markkinoinnista. Luvattujen terveyshyötyjen sijasta laitteiden käyttö saattaa aiheuttaa terveysvaaran. 

Asumisterveysliitto Aste ry, Allergia- ja Astmaliitto ry ja Hengitysliitto Heli ry jättivät selvityspyynnön ministeriölle Suomessa myynnissä olevien, otsonia tarkoituksellisesti sisäilmaan tuottavien ilmanpuhdistimien ja muiden otsonaattoreiden markkinoinnissa käytetyistä terveysväittämistä. Markkinoinnin kohderyhmänä ovat olleet erityisesti kosteus- ja homevaurioituneiden kiinteistöjen omistajat, joille laitetta on markkinoitu sisäilman epäpuhtauksien ja hajujen poistamiseen. 

Sisäilman mikrobit tai homeitiöt eivät tuhoudu ihmisille turvallisilla otsonipitoisuuksilla, sillä otsoni estää mikrobien kasvua vasta 5-10 kertaa ihmisille haitalliseksi tiedettyjä suurempina pitoisuuksina. Lisäksi otsoni ei vaikuta lainkaan huokoisten materiaalien sisältämiin mikrobeihin, kuten topattuihin kodin tekstiileihin ja huonekaluihin sekä pehmoleluihin. 

Otsoni reagoi kemiallisesti sisäilman epäpuhtauksien kanssa, mutta näiden reaktioiden tuloksena sisäilma ei puhdistu, vaan reaktiotuotteet ovat usein alkuperäisiä sisäilman puhtauksia selvästi haitallisempia. Otsonointi ei poista ilmasta hiukkasia, kuten allergisoivia pölyjä eikä esimerkiksi formaldehydiä. Otsonointi voi myös lisätä sisäilman aldehydipitoisuutta ja pienhiukkasten määrää. Pienhiukkaset vaikuttavat hyvin syvällä keuhkoissa ja ne voivat imeytyä verenkiertoon.

Otsonaattorin tuottaman otsonin määrä saattaa nousta sisäilmassa huomattavan korkeaksi. Korkeat otsonipitoisuudet tuottavat sisäilmaan ärsyttäviä ja terveydelle haitallisia yhdisteitä, jos huoneessa on kaasumaisia orgaanisia aineita, kuten limoneeni ja terpeeni, tai reaktiivisia pintamateriaaleja, kuten laminaattilattioita ja erilaisia muoveja. Otsonin aiheuttamia terveyshaittoja ovat muun muassa kurkun ärsytys, yskä, rintakipu, hengenahdistus, astman oireiden paheneminen, keuhkojen puhallusarvojen heikkeneminen, tulehdusmuutokset keuhkokudoksessa ja hengitysinfektioiden yleistyminen. Joidenkin tuntien otsonialtistus lisää keuhkojen reaktiivisuutta useiden päivien ajaksi. 

STM pyysi asiasta lausunnon myös Kansanterveyslaitokselta (KTL), joka pitää otsonia tuottavien laitteiden markkinointia kuluttajille harhaanjohtavana, koska niiden käyttö saattaa aiheuttaa kuluttajille terveysvaaran tuottamatta mitään tunnettua terveyshyötyä. KTL:n mielestä olisi jopa syytä selvittää mahdollisuudet laitteiden markkinoinnin ja myynnin kieltämiseksi kokonaan.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja, sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö, Asumisterveysliitto Aste ry puh. 044 551 8542 ja sp: hannele.ramo@asumisterveysliitto.fi