Menu
P

Kodinkosteusvaurioilla yhteys lasten astmaan

Mitä vakavampi on kodin kosteusvaurio, sitä suurempi riski lapsilla on sairastua
astmaan. Pahin uhka on homevaurio lastenhuoneessa.

Lapsen pitkäaikainen yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen huolestuttavat monia vanhempia. Yöt ovat yskimisen takia levottomia ja lasta voi väsyttää päivällä. Kun lapsi viedään lääkäriin, todetaan ehkä alkava astma, jota sairastaa vajaat kymmenen prosenttia maamme lapsista.

Kosteus- ja homevaurioiden yhteyttä lasten astmaan tutkittiin Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastolla. Tulokset julkistettiin alkukeväästä. Tutkimukseen poimittujen astmadiagnoosin saaneiden lasten kodeissa tehtiin rakennustekninen asiantuntijatarkastus, jossa etsittiin kosteusvaurion ja homeen jättämiä merkkejä kuten näkyvää hometta, hilseileviä maalipintoja, vesivuototahroja ja homeen hajua.

Tulokset osoittivat, että kun homevaurio oli asunnossa vieläpä lapsen omassa makuuhuoneessa, se altistutti selvästi sairastumiselle. Homeen haju ja näkyvä home lisäsivät sairastumisriskiä.

Vakava kosteusvaurio, suurempi astmariski

Tutkimuksessa todettiin, että joka kymmenes tai jopa joka viides alkava astma oli yhteydessä kosteusvaurioon kodin asuintiloissa. Muissa kodin tiloissa kuin varsinaisissa asuinhuoneissa esiintyneillä kosteusvaurioilla ei ollut merkitystä astmalle. Myöskään kodin kaikkia tiloja kuvaava kosteusvauriotilanne ei ollut yhteydessä astman riskiin.
 
Mitä laajempi ja vakavampi kosteusvaurio oli asuintiloissa, sitä suuremman riskin se aiheutti. Tutkimustulokset osoittivat siis lasten uuden astman riskin ja kosteusvaurion yhteyden. Kosteusvauriot pahentavat tutkimuksen mukaan myös olemassa olevan astman oireita, mikä on todettu jo aikaisemmissa tutkimuksissa.

Sairastumiseen johtavaa mekanismia ei vielä tarkoin tunneta. Tutkimuksen johtajan, Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Juha Pekkasen mukaan se liittynee hengitysteiden ärsytykseen, jota aiheuttavat mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet. Pekkanen toteutti tutkimuksen yhdessä laboratorionjohtaja Aino Nevalaisen ja tutkija Anne Hyvärisen kanssa.

Alkavaksi astmaksi diagnosoitiin lapsilla järjestyksessä toinen astmaan sopiva hengenahdistuskohtaus. Kuitenkaan kaikki nämä lapset, etenkään alle kolmivuotiaat ja ei-atooppiset  eivät aina kehitä pysyvää astmaa ja se saattaa muuten väistyä murrosikään tultaessa.

Tulokset olivat kuitenkin samanlaisia riippumatta siitä, oliko kyseessä atooppinen lapsi vai ei, mikä tuki johtopäätöstä, että kosteus ja homevauriot altistavat pysyvälle astmalle.

Tutkittavana oli 121 alle seitsenvuotiasta lasta, joille oli annettu astmadiagnoosi ja 241 muuta samanikäistä, joilla kaikilla oli ollut vähintään kaksi vuotta elämästään sama, nykyinen koti.

Kodit kuntoon

Suurin osa sairastumattomasta verrokkiryhmästä asui samantyyppisissä asunnoissa kuin astmaan sairastuneet lapset, mutta verrokkiryhmän kodeista löytyi vaurioita noin joka viidennestä, kun taas astmalapsien kodeissa vaurioita esiintyi kaksi kertaa yleisemmin.
Lasten astman ja kosteusvaurion välinen yhteys on osoitettu. Kosteusvaurioituneissa kodeissa asuu huolestuttavan suuri määrä suomalaisia. Tutkimustulos painottaa rakennusten suunnittelun, rakentamisen laadun ja rakennusten huollon tärkeyttä. Tästä voi tehdä myös oman johtopäätöksensä siitä, mikä vaikutus kodin kosteusvaurioiden kiireellisellä korjaamisella on terveydelle.

Eeva Strömmer