Menu
P

Korjattava talo voi olla oma valinta

Teksti: Eeva Strömmer

Risto Ranta ja Inga Peuna Loviisasta halusivat talon, jossa näkyisivät menneen elämisen jäljet ja joka kaipaisi pelastamista.

Rannan ja Peunan pariskunta halusi itselleen ja pienelle Niilo-pojalleen talon, josta vanhaa kunnioittaen voisi rakentaa oman näköisensä olla, elää ja tehdä työtä. Talon valinta ei perustunut rakenteiden tutkittuun kuntoon, vaan siinä ratkaisivat seikat, jotka tuleville asukkaille olivat tärkeitä: ikä, kauneus, sijainti, hinta ja sopiva koko.

Suutarimestari Anders Björklundin 1834 rakentama hirsirakenteinen talo Loviisan vanhassa kaupungissa Mariankadulla, meren tuntumassa, tuntui alun epäröinnistä huolimatta puhuttelevalta.
Talokaupat tehtiin heinäkuussa 2005 ja saman tien ryhdyttiin toimiin tavoitteena elävä ja hengittävä talo.

Kaksikerroksisen talon pohjapiirroksia ei löytynyt. Taloon oli tehty korjauksia ja muutoksia, eivätkä ne kaikki olleet parannuksia. Tuoreet omistajat eivät silti masentuneet urakkansa edessä, vaan lähtivät toteuttamaan korjauksia vaihe vaiheelta.

- Vanhassa talossa on oltava selvillä vioista ja tiedettävä riskit. Ei pidä romantisoida, eikä odotuksia saa asettaa liian korkealle. Tarvitaan maalaisjärkeä, toteaa Risto Ranta.

Pariskunta otti lainaa arvion mukaan: ostohinta ja peruskorjaus. Koska kyse on talon lähes uudelleen rakentamisesta, kustannukset ovat myös sen mukaiset. Ympäristöministeriöltä saatiin katon ja perustuksen korjaamiseen kolme tuhatta euroa - murunen kokonaiskustannuksista.

- Ruotsissa tämänikäiset rakennukset ovat hyvin arvostettuja ja myös valtio tukee vanhan rakennusperinnön säilyttämistä jopa 40 prosentilla kustannuksista, kertoo Ranta.

Suutarimestarin talon korjaukseen on saatu apua muun muassa aluearkkitehdiltä, ympäristöministeriöltä ja Museovirastolta. Talo on määritelty ulkopuolelta suojelukohteeksi. Korjaamisessa on käytetty ammattimiehiä, talkoovoimia ja ystävien apua.
Perhe muutti vielä keskeneräiseen taloon vapuksi 2006. Tavoitteena on saada työt loppuun ensi vuonna.

Purkua ja yllätyksiä

Purkutyö aloitettiin heinäkuussa 2005, sisäseinistä poistettiin kerroksittain kaikki.
- Talossa haisi hirvittävältä monen vuoden tuulettamattomuudenkin takia, Inga Peuna kertoo.

Varsinaisia kosteuden aiheuttamia vahinkoja ei hirsiseinissä ollut. Kylpyhuoneen sisäseinästä lapio meni lävitse. Lopulta talosta oli jäljellä vain hirsirunko. Rakennus myös kengitettiin eli alimmat hirsikerrat vaihdettiin. Kun kaikki oli revitty, avattu, tuuletettu ja pesty, talo jätettiin talven pakkasiin lepäämään.

Jäljelle jääneet rakenteet tutkittiin ennen korjaustyön aloittamista, niistä otettiin näytteet ja talo todettiin terveeksi. Seinät eristettiin asianmukaisesti ja pinnoitettiin pinkopahvilla. Korjaustyöhön saatiin hyvä kirvesmies.

Talon alapohjan huono kunto oli selviö. Kivijalka oli pilattu ympäröimällä se betonivalulla siten, että tuuletus ei lainkaan toiminut. Kivijalan ympäriltä poistettiin betoni ja se kunnostettiin. Lattian alta löytyi asiattomia muovikerroksia, sinne oli myös kätketty rakennusjätettä.  Koko alapohja revittiin ja kuskattiin kaatopaikalle. Maa-aines imettiin perustuksesta ja korvattiin uudella.

- Alapohjaremontissa oli uskomattoman paljon työtä. Kaatopaikkajätettä tuli muutenkin odotettua enemmän, kertoo Ranta.

Uudet alapohjarakenteet tehtiin huolella ohjeiden mukaan. Linoleumi- ja muovipinnoitteilla tärveltyjen lattialankkujen tilalle hankittiin vanhoja leveitä, mutta terveitä lankkuja.

Varsinainen yllätys koettiin, kun huopakatto, jonka uskottiin olevan kunnossa, alkoi vuotaa. Se oli uusittava heti. Onneksi välipohja ja eristeet - sahan- ja kutteripurut - olivat kuivat. Sisäkattoja peittäneiden levyjen alta löytyivät alkuperäiset katot, jotka voidaan entistää.

Piiput ja hormit osoittautuivat myös arvioitua kehnoimmiksi. Ne jouduttiin purkamaan ja muuraamaan kokonaan uudestaan. Työ oli ammattimuurarillekin mittava. Nyt talossa on toimiva uunilämmitys.

Kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa

Risto Rannan ja Inga Peunan mukaan vanhan korjaamisen ja rakentamisen tietotaitoa on olemassa, mutta usein sen löytäminen on vaikeaa. Ammattimiehet eivät tule ilmoittautumaan. Sen takia monta vanhaa taloa on pilattu.

- Korjaustyötä tehtäessä saa monenlaisia neuvoja. Asioita on tutkittava ja pysyttävä sitten omassa kannassaan. Vanhan talon kunnostamisessa on oltava armollinen itselleen ja annettava anteeksi, että virheitä tulee.

Ranta painottaa, että työtä on valvottava, kaikki on tehtävä sääntöjen mukaan, eikä mistään saa oikaista.

- Muuten voi käydä, kuten ikkunoita asennettaessa, kun rakennusmiehet ehtivät käyttää uretaanivaahtoa vanhan kiilausmenetelmän sijasta. Virhe korjattiin, mutta se teetti ylimääräistä työtä.

Odottamisen ilo

Risto Ranta ja Inga Peuna ovat asuneet monessa paikassa Suomessa ja viettäneet vuosia Barcelonassa. Riston juuret ovat Loviisan seudulla, Ingan Rovaniemellä. Loviisan taloon he muuttivat vanhasta talosta Fiskarsista.

Talo ja asuminen saavat heidän tulkitseminaan ajatuksia herättävän, tavallisuudesta poikkeavan merkityksen. Talon korjaamisessa voi nähdä oman elämänsä rakentumisen pala palalta ja etsiä tekemisen ja olemisen välistä tasapainoa.

Risto Ranta muistuttaa, että kun tekee itselleen elämäntilaa, on myös muistettava elää.

- Pitää tehdä muutakin. Meillä on suunnitelmissa matka. Jos itsellesi rakennat jotain, se ei ole hetkessä valmis. Jotkut asiat vievät aikaa. Odottamisen kautta kuitenkin valmistutaan johonkin asiaan ja saadaan siitä siten suurempi nautinto.

Kestävän lopputuloksen strategia

1. Suunnitteluun kannattaa varata riittävästi aikaa.
2. Rahan ja ajan säästämiseksi kannattaa pyytää tarjouksia ja hakea materiaalit itse.
3. Valinta uuden ja vanhan materiaalin välillä on tehtävä omien tarpeiden mukaan.
4. Päätökset ja ratkaisut muodostavat kunnostamisen kivijalan.
5. Kiiruhtaminen vie suunnittelun ja tekemisen ilon.
6. Virheitä ei kannata jäädä murehtimaan.
7. Kunnostaminen on yhteistoimintaa, joka vaatii selkeät pelisäännöt.
8. Vaihtoehdoista on valittava itselle riittävä: korjattava, minkä voi ja vaihdettava muut.
9. Vanhan kunnostamisessa eteen tulee paljon sellaista, jota on vaikea ennakoida.
10. On edettävä rohkeasti askel askeleelta kohti tavoitetta.

Risto Ranta ja Inga Peuna ovat koonneet ajatuksiaan elämästä vanhan talon kanssa kirjaansa Auringon puolella, Jaettujen ajatusten talo, Topos 2006. Kirjaa saa hyvin varustetuista kirjakaupoista.